IL - Perhe

1. ”En kerta kaikkiaan ymmärrä” – Somevaikuttaja Nata Salmela ihmettelee suomalaisia lasten­kasvatustapoja

   Yrittäjä Nata Salmela kertoo Voi vauva -kirjassa olevansa hyvin insinöörimäinen vanhempi. ”En ollut oikeastaan koskaan ajatellut saavani lapsia, joten kaikki oli tavallaan uutta. En ollut valmistautunut perheenlisäykseemme juuri mitenkään”, kertoo yrittäjä ja somevaikuttaja Nata Salmela Maiju Majamaan ja Nita Makkosen Voi vauva! -kirjassa (Kirjapaja 2023). Kirjassa Salmela kertoo, että hänen suhtautumisensa lapsen kasvatukseen on ollut hyvin insinöörimäistä. Hänellä oli vauva-aikana Excel-taulukot melkein kaikesta vauvan hoitoon liittyvästä.

2. Näin paljon lapsilisä on – Tullut jo vuosia alaspäin

   Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) väläytti tiistaina mahdollisuutta leikata hyvätuloisten lapsilisiä. Lapsilisien reaaliarvo on laskenut jo vuosikausia. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) väläytti tiistaina mahdollisuutta leikata hyvätuloisten lapsilisiä Helsingin Sanomien haastattelussa. Lapsilisät kilahtavat lapsiperheiden vanhempien tileille taas 26. päivä. Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on noin 95 euroa, toisesta lapsesta noin 105 euroa ja määrä kasvaa aina viidenteen lapseen saakka. Nykyisellään lapsilisä 5. lapsesta on noin 180 euroa. Yksinhuoltaja saa lisäksi noin 63 euron yksinhuoltajakorotuksen kustakin lapsesta.

3. Nämä lasten­kasvatustavat ovat vanhentuneet – Voivat vahingoittaa lasta

   Joitakin lastenkasvatusohjeita pidettiin ennen hyvinä, mutta nykytiedon valossa ne saattavat olla jopa vahingollisia. Lastenkasvatus on kehittynyt monella tavalla lapsentahtisemmaksi ja kannustavammaksi. Nämä tavat ja ohjeet ovat vanhentuneita ja jopa haitallisia lapselle. Muistat ehkä vielä ohjeet, joiden mukaan vauvaa ei saisi imettää liian tiheästi tai syliä ja läheisyyttä pitäisi jotenkin pantata. Nykyään suositellaan lapsentahtista imetystä ja pienen vauvan pitämistä paljon ihokontaktissa. Näistä tavoista on vauvalle paljon hyötyä.

4. ”Mies kyselee minulta, onko meillä rahaa” – Perheenäiti kertoo piinaavasta tilanteesta

   Tuloerot ja erilainen suhtautuminen rahaan voivat hiertää etenkin lapsiperheen vanhempien välillä. Lukijat kertovat kokemuksistaan. ”Tuloerot perheen sisällä luovat automaattisesti valtadynamiikan, jossa parempaa ansiota saava saattaa lopulta päättää kaikista asioista. Jos perheen tilanne kriisiytyy, se korostuu entisestään. Huonommin tienaava voi joutua hyvin alisteiseen asemaan. Aina kannattaa olla kaukaa viisas, kouluttautua ja verkostoitua, että on edes henkinen pääoma, ammatti, jos perhe hajoaa”, näin kirjoitti Pauliina vastauksessaan Iltalehden kyselyyn elokuussa. Hänen mukaansa ihmisen on tärkeää kyetä seisomaan omilla jaloillaan.

5. Näitä asioita päiväkodin työntekijät ihmettelevät: ”Näkyy jo pienten lasten vanhempien käytöksessä”

   Varhaiskasvatusalan ammattilaiset kertovat, miten aikuisten maailman asiat uivat lasten arkeen ja mitä he työssään ihmettelevät. Iltalehden kyselyn perusteella moni lukija on huolissaan siitä, että lapset aikuistuvat liian nuorina. Tässä jutussa erityisesti Iltalehden kyselyyn vastanneet varhaiskasvatusalan ammattilaiset kertovat, mikä nykylapsissa ja etenkin heidän vanhemmissaan ihmetyttää. He nostivat esiin esimerkiksi lasten vaatteiden epäkäytännöllisyyden.

6. Sami huomasi yllättävän yhden­näköisyyden naapurikassan tytön kanssa: ”Olimme sanattomia”

   Äiti muistaa 3-vuotiaan Siirin pyynnön juomahyllyn luona vielä vuosienkin päästä. ”Olin 3-vuotiaan Siiri-tyttöni kanssa kaupassa. Hän istui kärryssä ja kokispulloja ohittaessamme neiti alkoi huutaa kovaan ääneen käsi pitkällä: äiti, äiti ostetaan isille pimpsaa, isi tykkää pimpsasta. Peruutin pullojen luo ja laitoin kärryyn. Siihen neiti vielä tyytyväisenä: nyt on isille pimpsaa. Osa kanssaihmisistä yritti pidätellä nauruaan ja osa katsoi minua halveksien. Minua tuo tilanne huvittaa vielä vuosien jälkeenkin.”

7. Pitkään kotona hoidetun lapsen tunnistaa päiväkodissa, sanoo hoitaja

   Ammattilaisen mukaan eroja on esimerkiksi sosiaalisuudessa ja tietyissä taidoissa. Onko kotona ja päivähoidossa olleiden lasten välillä selviä eroja? On, sanoo 30-vuotias Riikka, joka työskentelee pääkaupunkiseudulla lastenhoitajana.

8. ”Suurimmassa osassa perheistä totuus” – Perheenäiti lataa, miksei lapsia tule lisää

   Tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan korkeakoulutetut naiset empivät lastenhankintaa, koska he pelkäävät vanhemmuuden vastuun jakautuvan epätasaisesti. Suomessa on kuitenkin myös paljon perheitä, jotka toivovat perinteistä työnjakoa. ”Merkittävin syy siihen, etten ole mennyt naimisiin enkä hankkinut lapsia, on taloudellinen itsenäisyys. Edes avoliitto ei ole enää mahdollinen. On kokeiltu, ei toimi. Oma tupa, oma lupa ja omat rahat. En aio missään tapauksessa päätyä siihen tilanteeseen, että lähtee koti alta tai päädyn taloudelliseen ahdinkoon toisen ihmisen päätösten tai tekojen takia. Ja sitten olisi vielä kersojakin huollettavana ja lisähuolena. Ei kiitos.” Näin vastasi Tiina Iltalehden kyselyssä. Huoli taloustilanteesta ja heikko tulevaisuususko onkin keskeinen syy, kun suomalaisilta kysytään, miksi he lykkäävät lastenhankintaa, kertoo Väestöliitto.

9. Edvin, 5, oli hauska ja reipas poika – Hän ei koskaan saanut tietää, että kuolee pian

   Ensin Edvinillä oli harmittomalta vaikuttavaa päänsärkyä. Pian lääkäri kertoi pysäyttävät uutiset, jotka muuttivat perheen elämän. Edvinin, 5, päässä asui ”mörri”, jota ei pystytty nujertamaan edes edistyksellisellä hoidolla. Huomenna on uusi päivä. Huomenna leikitään ja pidetään kivaa, ollaan yhdessä. Näin vanhemmat halusivat sanoa Edvinille, 5, joka ilta. Hänen päässään asui mörriksi nimetty sairaus, joka käyttäytyi arvaamattomasti.

10. Näitä nimiä nykyvanhemmat eivät halua antaa lapselleen

    E-alkuiset nimet ovat nyt erityisen suosittuja, kertoo nimistötutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Suosituimpia lasten nimiä ovat tällä hetkellä e-alkuiset nimet, kuten Elias, Emmi ja Emma, sekä el-loppuiset nimet, kuten Samuel, Mikael ja Noel. Näin kertoo nimistötutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. – Vanhemmat haluavat antaa lapsilleen nimeksi tuttujen nimien hienompia versioita. Kansainvälisyys varmasti vaikuttaa, Saarelma-Paukkala sanoo.

11. Asiantuntija huomasi erityisen huolestuttavan ilmiön perheissä: ”Ei jää merkintöjä”

    Lapsiperheiden vanhempien avuntarve on kasvanut, Väestöliiton Perhepulma-palvelun palvelupäällikkö Heidi Schrooten kertoo. Erityisesti yksi ilmiö huolestuttaa häntä. – Asiakkaita olisi tulossa ovista ja ikkunoista. Emme pysty vastaamaan kaikkeen tuen tarpeeseen. Apua pitäisi saada myös koululaisten ja teinien vanhemmille, sanoo Heidi Schrooten. Hän on Väestöliiton Perhepulma-palvelun palvelupäällikkö. Schrooten puhui lapsiperheiden vanhempien kipukohdista järjestön Kaikki on perheestä -mediatilaisuudessa syyskuun alussa.

12. Inhottava haaste leviää taas Tiktokissa

    Vanhemmat jakavat somessa videoita lasten nolaamisesta. Asiantuntija näkee niissä kaksi suurta ongelmaa. Erityisesti videosovellus Tiktokissa aikuiset jakavat videoita, joissa he pilailevat pienten lasten kustannuksella. Uusimpiin nolaushaasteisiin kuuluu kananmunahaaste, jossa aikuinen rikkoo kananmunan lapsen otsaan. Aiemmin Tiktokissa on levinnyt esimerkiksi haaste, jossa ihmiset kehottavat heittämään sulatejuustoviipaleen itkevän vauvan tai taaperon naamalle ja katsomaan, miten vauva reagoi ja lopettaako hän itkemisen. Videoissa moni vauva hiljenee hölmistyneenä ja jotkut vauvat nappaavat juuston käteensä ja alkavat syödä sitä.

13. Todella harvinainen nimi – ”Minulla on yksi etunimikaima”

    Uudet suomalaiset nimet ovat aiempaa kansainvälisempiä. Kysyimme lukijoilta, mitä he ajattelevat omasta erikoisesta nimestään. ”Olisin halunnut olla ihan tavallinen Sari Kaarina tai Katja Orvokki. Heikkinen tai Juntunen. Tein jopa sellaisen tempun pienenä, että menin leikkipuistoon ja ilmoittauduin sinne lempinimelläni ja isän sukunimellä.” Näin kertoi Iltalehden nimikyselyssä lukija, jonka toiset nimet ovat Blanka ja Ildigó.

14. Järkyttävä kokemus sisäleikki­paikasta 5-vuotiaan kanssa: ”Poika ei edes pyytänyt anteeksi”

    Suomalaiset lapset käyttäytyvät eri tavalla kuin muut, Iltalehden lukijat väittävät. Suomalaiset lapset ovat muita epäkohteliaampia, väitti entinen opettaja, valmentaja ja kirjailija Pia-Christina Roth Iltalehden artikkelissa heinäkuussa. Kysyimme lukijoiltamme, onko heillä kokemuksia jutun aihepiiristä. Vastauksia tuli useita kymmeniä. Monet olivat huomanneet matkaillessaan hyvin erilaisen käytöstapakulttuurin, mutta kaikki eivät pitäneet sitä huonona asiana. Näin koki esimerkiksi nimimerkki Ilkka.

15. Vielä tulee päivä, kun Henrin on kerrottava lapselleen kaikki – Se ei tule olemaan helppoa

    Henri suoritti tuomiota vakavasta rikoksesta saadessaan tietää, että hänestä tulee isä. ”Päätin, että tätä en voi pilata hölmöilyllä.” ”Mä saatan olla raskaana!” Henrin vaimo, Anna, huusi ikkunasta pihalla kulkevalle aviomiehelleen. Sen sijaan että kaksikko olisi käynyt keskustelua omalla kotipihallaan, heitä ympäröivät korkeat muurit.

16. ”Lapset ovat keskenään kotona, äiti istuu kaljalla ja kodissa ravaa vieraita miehiä” – Puhelu oli Amandalle shokki

    Amandan puhelin soi kesken työpäivän. Soittajan sanat olivat shokki. Suomessa tehdään yhä enemmän lastensuojeluilmoituksia. Kerromme, milloin ilmoitus on aiheellinen, millaista apua se voi tarjota ja milloin ex-puolison tekemä ilmoitus on vaarallinen merkki. Pienet lapset ovat jatkuvasti yksin kotona. Äiti ryyppää lähikapakoissa, isää ei juuri kotona näy ja kodissa ravaa vieraita miehiä. Varsinkin nuorimmasta lapsesta on huoli. Muun muassa näin kuvaili nimetön ilmoittaja lastensuojeluilmoituksessa, jonka hän teki Amandan lapsista. Ilmoitus oli tehty prepaid-liittymästä tekstiviestillä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä soitti asiasta Amandalle kesken työpäivän.

17. ”Juoda kaljaa”, 4-vuotias poika vastasi neuvolatädille kuin tykin suusta

    Lukijat kertovat hauskimmat kommentit lasten suusta. Iltalehden lukijat kertovat hauskimmat kommentit lasten suusta. ”Poikani puhui pienenä epäselvästi. Hän oli noin 3-vuotias ja leikki kovasti prinssileikkejä. Kerran hän juoksenteli julkisella paikalla ja huuteli "Hintti-Vili pelastaa kaikki naiset". Hän tarkoitti, että prinssi-Filip pelastaa kaikki naiset.”

18. Tankoparsa on tarpeellinen koiran­omistajan kaapissa – Tiedätkö miksi?

    Kun koira syö jotain myrkyllistä tai sulamatonta, tarvitaan ensiapua. Eläinlääkäri kertoo, mitkä neljä asiaa tulee löytyä koiranomistajan lääkekaapista. Eläinlääkäri Jenni Pekkanen näyttää videolla, mitkä neljä asiaa on tarpeen löytyä koiran lääkekaapista. Ne ovat vetyperoksidi, lääkehiili, tankoparsa ja parafiiniöljy.

19. Näitä nimiä ei hyväksytty vieläkään kalenteriin

    Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin ei hyväksytty tuoreimmassakaan uudistuksessa esimerkiksi yhdysnimiä. Vuosi 2025 tuo suomenkieliseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin pitkän listan uusia nimiä, mutta tietyt suositut nimet eivät päässeet tälläkään kertaa nimipäiväkalenteriin. Hyväksymättä jäivät suositut yhdysnimet.

20. Nämä nimet pääsevät nimipäivä­kalenteriin – Katso uudet nimipäivät

    Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 33 uutta suomenkielistä nimeä ja 27 suomenruotsalaista nimeä. Useampi lasten suosikkinimi pääsee kalenteriin. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin pääsee vuonna 2025 peräti 60 uutta nimeä, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin tulee 33 uutta nimeä ja suomenruotsalaiseen 27. Listalla on useita hiljattain suosituksi tulleita lasten nimiä. Osa nimistä palaa kalenteriin, osa uusista nimistä on vanhojen kalenterinimien uusia versioita ja osa uusia kansainvälisiä nimiä.